ICOS (Integrated Carbon Observation System) on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri eli tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston verkosto kasvihuonekaasujen pitoisuuksien, vapautumisen ja sitoutumisen seuraamiseksi.
ICOS:n tavoitteena on
- tuottaa pitkäaikaiseen, yhdenmukaiseen ja tarkkaan seurantaan perustuvaa tietoa ilmakehän ja ekosysteemien ominaisuuksista sekä parantaa ymmärrystämme kasvihuonekaasujen kierrosta, nielujen ja lähteiden alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta ja näin parantaa ilmastomallien luotettavuutta
- ihmisten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen sekä luonnollisten lähteiden seuranta sekä päästötavoitteiden toteuttamisen seuranta
- asettaa uusia standardeja ja laatuvaatimuksia mittauksille ja havaintoaineistoille
- edistää laitekehitystä ja alan yritystoimintaa.
ICOS:n muodostavat kansalliset mittausasemat, joita ylläpitävät kansalliset yliopistot ja instituutiot ICOS:n jäsenmaissa, sekä eri tutkimusaloille keskittyneet teemakeskukset ja niitä koordinoiva katto-organisaatio, ICOS-ERIC. ICOS-ERIC:n päämaja sijaitsee Helsingissä.
ICOS-Suomeen kuuluu 13 mittausasemaa, joista 11 on sertifioitu ICOS-kriteerien mukaisen standardoidun datan tuottamiseen.
Suomen mittausasemilla tutkitaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja vaihtoa pohjoisissa ekosysteemeissä, erityisesti havumetsissä ja soilla, mutta myös kaupungissa, järvellä ja Itämeren rannikolla. Suomessa havaintoasemaverkostoon kuuluu boreaalisia ja subarktisia mittausasemia.
ICOS-Suomeen kuuluvien organisaatioiden eri tutkimusryhmillä on merkittävä rooli monilla ilmakehä- ja geotieteiden osa-alueilla.
Tutkimus liittyy läheisesti muiden ilmakehän kaasujen ja hiukkasmuodostuksen tutkimuksen kanssa. Suomalaisten tutkijoiden osallistuminen Euroopan laajuiseen ICOS-infrastruktuuriin auttaa osaltaan pitämään suomalaisen kasvihuonekaasututkimuksen maailman huipulla. Laadukkaat tutkimusvälineet, tasokas koulutus ja tehokas tiedon kulku, joita ICOS-Suomi edistää kotimaassamme ja Euroopassa, kannustavat tutkijoita hyviin suorituksiin.
Suomalaiset ICOS-tutkijat ovat aktiivisesti mukana myös muissa kansainvälisissä tutkimusverkostoissa kuten WMO Global Atmosphere Watch (GAW), arktisten alueiden ympäristön seuranta- ja arviointiohjelma (AMAP), ilman epäpuhtauksien päästökerrointietokanta (EMEP) ja monissa muissa verkostoissa, esimerkiksi GEOmon ja FLUXNET.
ICOS Suomi on läheisessä yhteistyössä muiden Euroopan tutkimusinfrastruktuureja käsittelevän strategiafoorumin (ESFRI) tiekartan ympäristömittaus-infrastruktuurien kanssa, kuten ACTRIS (Aerosols, Clouds, and Trace gases Research Infrastructure), eLTER (European Long-Term Ecosystem Research) ja AnaEE (Infrastructure for Analysis and Experimentation on Ecosystems).
ICOS on merkittävä toimija kasvinhuonekaasujen päästövähennysten todentamisessa ja seurannassa.